Työvoimapula

Laittomasti maassa olevan palkkaaminen aiotaan kieltää koko EU:ssa
Matti Paavolan kolumni: Somalin kyydissä Naantaliin
Valikoivaa markkinataloutta
Suomen rakentajat
Maahanmuuttajayritysten määrä kaksinkertaistui nopeasti
Perlos kaavailee tuotannon lopettamista Suomessa, Joensuusta häviää 1 200 työpaikkaa
Suomi tarvitsee jo nyt vieraita töihin
Osaajien riittämättömyys luo työvoimakapeikkoja
Hyvinvointi edellyttää
siirtolaisuuden kasvua
Monikulttuurisuus voimavarana työyhteisössä
Veteraanitoimittaja Erkki Toivanen: Yhtä eurooppalaista kotouttamisen mallia ei ole
Nykyajan nostoväki
Väestön ikärakenteen muutos tuo haasteita
Työpalapelistä puuttuu pula › Ylioppilaslehti
Socius-lehti - Onko työvoimapula todellinen uhka? Ratkaisuksi
Työvoimapulasta ja sen paikkaamisesta
Porvari.com - Työvoimapulasta ja sen paikkaamisesta
Krooninen työvoimapula
Euroopan uudet uhat
Mikä vikana monikulttuurisuudessa?
Metsäneuvosto: Alalta häviää 10 000 työpaikkaa
Työttömyys on poliittinen tarkoituksenmukaisuus
Poliittiset Suojatyöpaikat
Työryhmän ehdotus hallituksen maahanmuuttopoliittiseksi ohjelmaksi
Hallituksen maahanmuuttopoliittinen ohjelma
Lohtua väsähtäneille
Maahanmuuttajien työpanos sopii työmarkkinaosapuolille
Tutkimus: Monimuotoisuus työelämässä kasvaa
Kosiskelu Norjaan ei huolestuta
Palkka-ale tarjolla työn pitämiseksi Suomessa
Kun mikään ei riitä
Opetusministeriön kansliapäällikkö: Työvoiman omavaraisuus säilytettävä
Soini kutsuu työtä tekevät Suomeen
Turkuun saapunut kymmenisen rahatonta työnhakijaa Romaniasta
Konepajat pakenevat vauhdilla Suomesta
Sdp ja vasemmistoliitto nihkeimpiä työperäiselle maahanmuutolle
Ulkomaisen työvoiman houkuttelu jakaa puolueita
Keskustan ja Sdp:n ehdokkaat eri mieltä työllisyydenhoidosta Tanskan malliin
Hokkuspokkus! Eläkepommi on kadonnut
Maahanmuuttajien kokemukset suomalaisista työpaikoista vaihtelevat
Muut kuin 38-vuotiaat pois työelämästä
Maahanmuuttajat eivät pelasta Suomea
Kolumni: Hyvä halpatyö vähenee
Tehtyjen työtuntien määrä laskenut kymmenessä vuodessa
Työnantajat pitävät ylipainoisia tehottomina
Hurjat luvut herättivät huolen nuorista
Siirtolaisuus ei ole ratkaisu työvoimapulaan
Siirtolaisuus | Tervetuloa Suomeen
Yle: Tuontihoitajia yritetty rahastaa välityspalkkioilla Filippiineillä
Suomalaiset työehdot turvattava myös tilapäisessä työskentelyssä
Ulkomainen työvoima Suomessa – työperäistä maahanmuuttoa vai ihmiskauppaa?
Maahanmuuttajillamme vähemmän koulutusta ja enemmän työttömyyttä
Kolumni: Parittelevat porot
Työvoimapula helpottuu monin paikoin itsestään
Työnantajat vieroksuvat ulkomaalaisia
Puheet 400 000 työntekijän tarpeesta tuulesta temmattuja
Ruotsalaisen työviikko on vain 23 tuntia
Työvoimapula taitaa olla puppua
Mikä ihmeen työvoimapula?

---

Halpatyövoimapula
Harmaa talous
Pakolaisveneistä revityt kengäntekijät
Halpatyövoimapula
Tutkimus: Maahanmuutosta ei apua uhkaavaan työvoimapulaan
Työvoimapula on pluffia
Duunarit ja akateemiset käyvät kovaa palkkakisaa
Luksusmuoti syntyy laittomissa hikipajoissa Italiassa
Poliisi tutkii Solin palkkaamien kiinalaissiivoojien kohtelua
Kiinalaissiivoojilta peritty kohtuuttomia summia työpaikasta
Yrittäjäpariskunta riisti kymmentä kiinalaista
Ulkomaalaiset ravintolatyöntekijät yhä alipalkattuja
Suomalaisyritys teetti laittomia työtunteja afrikkalaisilla opiskelijoilla
Ulkomaalaiset työntekijät yhä usein alipalkalla
Epäily: Ihmiskauppaa useilla paikkakunnilla
Työvoimapula ei tullutkaan
Chinese in Romanian job protest
Romania, a Poor Land, Imports Poorer Workers
Vierastyöläisten tapaturmat tulevat kalliiksi
TOMAATTEJA EUROOPAN TAKAPIHALTA
Tapaus Espanja
Ahneella on paskainen loppu.
Tame Europe's Black Economy
The Underground Economy
Avustusjärjestö: Siirtolaisilla sietämättömät olot Italian tiloilla
PAMin Julkunen: Maahanmuuttajien työehdoissa keskimääräistä useammin epäkohtia
Krp pelkää pimeän työvoiman tulevan maahan yhä kauempaa
Euron tuntipalkkoja Suomessa!!
Rakennusalan pimeät urakat houkuttelevat ammattirikollisia
Puolan työmiesten palkat
Suomessa työskentelee pimeästi vuosittain 20 000 ulkomaalaista
Ulkomaalaiset työnantajat kohtelevat vierastyövoimaa kaltoin Suomessa
Laiton Eurooppa
Porvarihallitus haluaa maahanmuuttajia.

---

Tilaisuuden vetäjänä toiminut Marjatta Vasara totesi lopuksi, että työvoimapulaa ei ehkä lainkaan tule.
Ajoittain ja aloittain voi kuitenkin ilmetä puutetta osaavista työntekijöistä.
Täsmäkoulutuksella ja eri tahojen todellisella yhteistyöllä on tässä paikkansa.

Koulutetun kohtalo: työvoimapula vai työttömyys

Teknologiateollisuuden työmarkkinajohtaja Risto Alanko uskoo, että suomalaisten työpaikkojen valuminen ulkomaille johtuu osittain työvoimapulasta.
Hänen mielestään tilannetta voitaisiin paikata helpottamalla ulkomaisen työvoiman tuloa Suomeen.

Turun Sanomat

Suomen vaikeimpia ongelmia on epäilemättä työttömyys, joka pysyttelee itsepintaisesti 10 prosentin tuntumassa.
Samaan aikaan alkavat suuret ikäluokat siirtyä eläkkeelle. Pian edessämme saattaa olla työvoimapula.
Työelämään tarvitaan vetovoimaa, jotta työvoiman tarjonta ei pienenisi.
Tulevaisuuden tekijöiden kurssi ehdottaa raportissaan 25 000– 50 000 maahanmuuttajan vastaanottamista vuosittain.
Määrällisesti nämä tavoitteet ovat kohdallaan, mutta ne ovat kuitenkin täysin mahdottomia toteuttaa poliittisesti ja käytännöllisesti.
Me olemme yksinkertaisesti huonosti valmistautuneita maahanmuuttoon.

Maahanmuuton ainoa merkitys ei ole uuden työvoiman saaminen.
Maahanmuuttoa tarvitaan myöskin rikastamaan yhteiskuntaa ja kulttuuria, tekemään maasta aidosti monikulttuurinen.
Liian yhdenmukainen kulttuuri ei ole luova. Vaikka homogeenisuus on sisäinen voimavara, se ei juuri houkuttele muista kulttuureista
tulevia maahanmuuttajia.
Houkuttelevuus onkin tässä avainsana. Vaikka avaisimme rajamme maahanmuuttajille, kuinka paljon Suomeen silti tulisi sellaista väkeä,
jota tarvitsemme ja haluamme? Suomen pitää olla riittävän houkuttelevaosaajille.
Houkuttelevuus nousikin vahvasti esiin myös Suomi2015 -kurssien päätösseminaarissa.

Suomi 2015 Loppuraportti
Väestö ikääntyy ja työvoimapula uhkaa

Työvoiman saatavuutta on edistettävä ripein toimin, sillä pula ammattitaitoisesta työvoimasta on nyt vakavampi ongelma kuin kertaakaan 1980-luvun huippusuhdanteen jälkeen.

Leif Fagernäs: Nopeasti kasvava työvoimapula yllätti

Työvoimaongelmat ovat tänä vuonna yritysjohtajien paha päänvaiva. Eläkkeelle jäävien tilalle on löydettävä uusia tekijöitä tai järjestettävä työ uudelleen. Perinteiset työt kärsivät nuorten epäsuosiosta.

Työvoimapula on johtajien ykköshuoli

Teollisuus on omilla toimillaan tehokkaasti vaikuttanut tilanteen hitaaseen pahenemiseen.
Viime vuosina on tehokkuuden hakemisen merkeissä hoikennettu ja ulkoistettu tuotantoa niin että heikompaa hirvittää.

Tekniikka&Talous: Potkuista kasvaa työvoimapula

Suuret ikäluokat ovat syntyneet Suomessa heti sotaa seuranneina vuosina.
Muualla Euroopassa suurimmat ikäluokat syntyivät tavallisimmin vasta 1960-luvun puolivälissä.
Sodan jälkeiset ikäluokat ovatkin Euroopassa suurimmat juuri Suomessa.

Työvoimapula vai työttömyys vai molemmat?

Korjausrakentamisen kasvun odotetaan olevan tänä vuonna noin kolme prosenttia.
Kasvua vauhdittaa asuintalojen korjaustarve ja halu kohentaa niiden teknistä laatua.
Pienimuotoista remontointia kasvatti erityisesti kotitalouksien kiinnostus asuntojen sisustamiseen ja kunnostamiseen.
Remontointipäätöstä helpottavat kuluttajien saamat hyvät kokemukset kotitalousvähennyksistä.

Työvoimapula uhkaa vilkastuvaa ...

Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) toimitusjohtajat Leif Fagernäs on huolissaan työvoimapulasta.
Fagernäs kuitenkin unohtaa mainita, että osa työvoimapulasta on työnantajien itsensä aiheuttamaa.
Ja missä viipyy etenkin suuren pääoman yritysten halukkuus satsata osaavaan ja sitoutuneeseen työvoimaan?
Harva yritys nimittäin enää itse kouluttaa ihmisiä, vaan olettaa, että joku muu eli valtio uudelleen kouluttaa ihmisiä potentiaalisiksi työnhakijoiksi.

Vasemmistoliitto

TYÖVOIMAPULA ON TOSIASIA
Esa Swanjung uskoo, että vielä tämän vuosikymmenen lopussa meillä on ennennäkemätön työvoimapula.
Talouskasvun ennustetaan olevan lähivuosina 3-3,5 prosentin luokkaa.
Samalla historiamme aikana ensimmäistä kertaa – sotia lukuun ottamatta – työvoiman vähennys on vuosittain noin 15 000 henkeä.
Me tarvitsemme välttämättä ikääntyvien ihmisten työpanosta!
Eläkeiän saavuttaneissa on paljon ihmisiä, jotka haluavat ja pystyvät tekemään jonkin verran töitä ja tämä on suuri työvoimareservi.
Vuonna 2030 meillä on 620 000 yli 65-vuotiasta enemmän kuin tänä päivänä.

Työvoimapula on pian tosiasia

Joustoa nuorten työllistämiseen
Ison ongelman siemen on siinä, että väki vanhenee ja syntyvyys vähenee.
Viime vuodesta alkaen joka vuosi työelämästä poistuu väkeä enemmän kuin tulee tilalle.
Seuraavan 10–15 vuoden aikana työmarkkinoilta poistuu 10 000–20 000 työntekijää vuodessa enemmän kuin sinne tulee.
Ylivakeri silmäilee OECD:n arvioita Suomen tilanteesta otsa rypyssä.
– Nyt meillä on 1,7:ää työssäkäyvää kohden yksi työttömyyskorvausta tai eläkettä saava aikuinen.
OECD arvioi, että 25 vuoden kuluttua – jos tahti ei muutu – yhtä työtöntä tai eläkeläistä kohden on vain yksi työssäkäyvä.
Makrotasolla tästä tulee ongelma nopeammin kuin kuvittelemmekaan.
Nuoria pitäisi saada töihin nykyistä aikaisemmin ja vanhempia pysymään töissä nykyistä pitempään.

Tampereen kauppakamarilehti

Työttömyyden alentamisen mahdollisuudet
Työttömiä työhakijoita 300 000. Työttömyyseläkeläiset ja toimenpiteillä olevat tai työttömiksi kirjaamattomat mukaan lukien ns. laaja työttömyys on 450 000.
Vuoden mittaan on 650 000 eri ihmistä työttömänä.

Työpaikkapula vai työvoimapula?

Suomessa on varsin suuri käyttämätön työvoimareservi, joka koostuu työvoiman ulkopuolella olevista kuten opiskelijoista ja kotitaloustyötä tekevistä.
Toisen suuren ryhmän muodostavat työttömät, joista noin 60 prosenttia on alle 50-vuotiaita.
Työvoiman riittävyyden ei olekaan ennakoitu olevan niin paljon määrällinen kuin laadullinen ongelma.
Jos työvoimasta tulee niukkuutta, olisi tärkeää saada jo olemassa olevat resurssit mahdollisimman hyvin hyödynnettyä.
Tämä vaatii muun muassa sitä, että koulutuspolitiikalla saataisiin työvoiman tarjonta vastaamaan työpaikkojen vaatimuksia sekä sitä,
että jo työelämässä olevien työuria saataisiin jatkettua.

Palkkatyöläinen

EK ja kuviteltu työvoimapula

Elinkeinoelämän keskusliitto puhalsi marraskuussa jälleen kerran työnantajapuolen totuuden torveen.
Tällä kertaa Suomen teollisuutta uhkaa valtaisa pula työntekijöistä.
EK:n toimitusjohtaja Leif Fagernäs pelotteli Suomen ajautuneen pahimpaan työvoimapulaan sitten 1980-luvun lopun.

Mielenkiintoista tässä väitteessä on eritoten se, että maassamme on edelleen lähes tulkoon 300 000 työtöntä.
Etelärannan hämyisissä kabineteissa on tehty kuitenkin sellaisia johtopäätöksiä, että työvoimapula on eräs suurimmista
talouskasvun hidastajista.

Vasemmistoliitto

Suomella on kiire varautua pitkään hitaan talouskasvun aikaan, joka häämöttää ensi vuosikymmenellä.
Valtiovarainministeriön kansantalousosaston ylijohtajan Jukka Pekkarisen mukaan noin 15 vuotta kestänyt historiallisen pitkä nopean
kasvun kausi on vähitellen taittumassa.

Turun Sanomat

Aiemmin työvoimapula tarkoitti sitä, että työttömyysaste lähentelee nollaa.
Tulevaisuudessa työttömyys ja työvoimapula saattavat vallita samaan aikaan.
Tietynlaisista osaajista on pulaa, toiset taas eivät tahdo kelvata kenelläkään.
Kasvualoilla henkilöstöosastot joutuvat työskentelemään kovasti, jotta
työntekijät eivät karkaa kilpailijan leipiin.

Henkilöstönvaihtoviikot alkavat

On ennustettu, että Suomeen joudutaan tuolloin rekrytoimaan työntekijöitä ulkomailta, koska Suomessa ei riitä ihmisiä, ainakaan osaavia ihmisiä, tekemään eläkkeelle siirtyvien työt.

Työvoimapulan paikkaamista ulkomaisilla työntekijöillä on ennustettu ennenkin - huonoin tuloksin.
Pian siirtotyövoiman tuontisuunnitelmien laatimisen jälkeen talous on romahtanut ja uhkaava työvoimapula vaihtunut massatyöttömyydeksi.

Niin kävi 1970-luvulla ennen öljykriisiä ja viimeksi 1980- ja 90-lukujen vaihteessa.
Vielä loppuvuodesta 1991 Helsingin yliopistollinen keskussairaala (hyks) suunnitteli virolaisten sairaanhoitajien laivaamista Suomeen paikkaamaan uhkaavaa hoitajapulaa.

Rumba piti aloittaa vuonna 1993. Kukaan ei aavistanut, että tuolloin Suomessa olisi yli 480 000 työtöntä, joiden joukossa noin 2500 sairaanhoitajaa.

Käykö tällä vuosikymmenellä samoin?

Työvoimapulaa massatyöttömyyden keskellä

Työvoimapulaa torjutaan ainakin osittain pitämällä hyvää huolta ikääntyvien asemasta työmarkkinoilla.
Tärkeää on, että työpaikoilla kiinnitetään huomiota työmenetelmien ja työjärjestelyjen kehittämiseen.

Tuleeko työvoimapula?

Suomessa ei ole odotettavissa työvoimapulaa ainakaan 10 vuoden aikajänteellä, vaikka sodan jälkeen syntyvät suuret ikäluokat ovat parhaillaan siirtymässä eläkkeelle.

Ylitarjontaa vai -kysyntää työvoimasta?

Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n pk-yritysvaltuuskunnan puheenjohtajan Heimo J. Ahon mukaan pienet ja keskisuuret yritykset voisivat työllistää paljon nykyistä enemmän, mutta sopivia työntekijöitä ei ole riittävästi.

Taloussanomat

Pienet ja keskisuuret yritykset haluaisivat tiiviimpää yhteistyötä oppilaitosten ja työvoimaviranomaisten kanssa.
Tämä toive on helposti täytettävissä ja jos jäin tapahtuu, palvelee yhteistyö varmasti kaikkia osapuolia.

Kouvolan Sanomat

Mielipiteet vuoden 2010 työllisyystilanteesta jakautuvat kuitenkin voimakkaasti.
Vastaajista 37 prosenttia uskoo, että Suomessa vallitsee silloin vaikea työttömyys.
Melkein yhtä moni, 34 prosenttia, arvelee että maassamme vallitsee tuolloin työvoimapula.
Täystyöllisyyteen uskoo 23 prosenttia.

Valitut Palat

Työvoimapula uhkaa tulevaisuuden terveydenhuoltoa
Julkisen sektorin terveydenhuollon työvoimasta on pulaa jo nyt.
Tilannetta ei tulevaisuudessa paranna se, että kuntasektorilta lähtee eläkkeelle noin 140 000 henkeä vuoteen 2010 mennessä.

Tehy

Suomessa työ on tärkeä osa identiteettiä. Eli jos ei ole työtä, joutuu helposti yhteisön ulkopuolelle.
Vuoteen 2010 mennessä 600 000 ihmistä jää työelämästä eläkkeelle, tässä olisi romaninuorille erinomainen mahdollisuus.

Romano Missio

Työvoimapula nostaa palkkatasoa, heikentää
kannattavuutta ja siirtää tuotantoa ulkomaille.

Seminaari 21 T.Valkonen

Parin kymmenen vuoden kuluttua eläkeikäisten osuus maamme väestöstä kasvaa voimakkaasti. Yli 800 000 henkeä siirtyy eläkkeelle, määrä on 40 prosenttia julkisen sektorin työvoimasta. Mistä löytyy työntekijöitä pyörittämään senioriyhteiskunnan rattaita?
Siinäpä kysymys. On selvää, että Suomi tarvitsee työvoimaa muualta. Viranomaisten arviointien mukaan, tarve on ainakin 20 000 henkilöä.
Onko meillä valmiuksia ottaa vastaan näin paljon maahanmuuttajia?

Suomi tarvitsee maahanmuuttajia

Hallitus esitti selonteossa, että suuntaudumme aktiivisesti työperäisen maahanmuuton lisäämiseen. Tältä osin linjaus on selvä.
Nyt työperusteisen maahanmuuton osuus koko maahanmuutostamme on häviävän pieni, ja työn perässä liikkuvat ovat usein vain tilapäisesti Suomessa keikkatyössä.

Pääministeri Matti Vanhanen: Suomi tarvitsee maahanmuuttajia

Oltiinpa venäläisistä, ruotsalaisista, intialaisista tai vaikka turkkilaisista muuttajista mitä mieltä tahansa, tarvitsee Suomi laskutavasta riippuen lähes miljoona uutta ihmistä korvaamaan suurten ikäluokkien katoamisen työmarkkinoilta jo vajaan 10 vuoden kuluessa.

Loviisakin tarvitsee maahanmuuttajia

Suomen väestö tulee vanhenemaan eurooppalaisittain varsin nopeasti. Tarvitsemme väestöpoliittisista syistä lisää maahan tulevia ja työvoimaa. Tämä koskee ennen muuta kuntia, sillä noin 430 000 kuntatyöntekijästä 140 000 jää eläkkeelle seuraavan kymmenen vuoden aikana. Suomen on oltava houkutteleva maa uusille osaajille.

Suomen varauduttava monikulttuurisuuteen

Kovin kauan ei kuitenkaan mene, kun todellinen työvoimapula alkaa olla monilla aloilla arkipäivää. Varsinkin keskiasteen ammatilliseen koulutukseen tarvittaisiin nykyistä enemmän nuoria. Lukion käyminen ei ole enää välttämättä ensimmäinen askel parempaan tulevaisuuteen, päinvastoin.

Maahanmuutosta apua eläköitymiseen

Suomen talouselämä tarvitsee maahanmuuttajia, he rikastuttavat yhteiskuntaamme. Enää ei tarvitse matkustaa ulkomaille voidakseen tutustua erilaisiin kulttuureihin.

Maahanmuuttajat kuuluvat suomalaiseen arkeen

Tärkeää olisi lisätä kiinnostusta Suomea kohtaan muuallakin kuin Venäjällä ja Virossa. Jo muissa Baltian maissa Ruotsi ja Saksa kiinnostavat muuttajia enemmän kuin Suomi.
Saari luettelee syitä: kulttuurinen etäisyys, kieli, ilmasto.

Vuonna 2010 Suomi tarvitsee siirtolaisia

Suomi tarvitsee väestön ikääntymisen vuoksi huomattavan määrän maahanmuuttajia, jotta yhteiskuntamme pysyisi toimivana

Piispa Heikka: Suomi tarvitsee maahanmuuttajia

---

Keskustelu

"Jokainen saa lopuksi miettiä millaisen koulutuksen keskimääräinen afrikkalainen maahanmuuttaja lähtömaassaan oikein saa."

Joo olen itsekin miettinyt tätä asiaa. Suomessa on paljon korkeasti koulutettuja työttömiä maahanmuuttajia. Näin olen lehdistä lukenut, mutta onko se koulutus saman tasoinen kuin Suomessa vaaditaan opiskelijalta, että saa todistuksen. Kehitysmaissa varmasti saa puolet helpommalla diplomi-insinöörin paperit. Lisäksi voi lahjoa opettajan ja ei välttämättä ole pakko tehdä edes päättötyötä (Pro gradu).

3.9.-3.9.2006
Tiesittekö että

---

Robotit ja automaatio

Työvoimapula pakottaa robottiostoksille
Zendroid haluaa vapauttaa ihmiset työstä
Viekö automaatio työpaikat
Robotti muuttaa kotiin
Tuottavuuserojen kasvu
Robotti
Helppoa elämää
Robotti jaksaa rehkiä

Suomen Automaatioseura ry
Teknillinen korkeakoulu
VTT Tuotteet ja tuotanto
Keksintösäätiö
Automaatioväylä
Suomen Robotiikkayhdistys

Honda Worldwide | ASIMO
Android World
Humanoid Robots
Sony Global - QRIO
Service Robots
Robots.net
Robotics Companies
Robotics Trends
SFB 588
ZMP INC.
Humanoid-Robotics-Group
Everyday Robots
Electrolux Automaattinen ruohonleikkuri
Electrolux - Automaattinen pölynimuri.
iRobot
Robokeskus
Friendly Robotics
Onrobo
Wakamaru
Europeans Seek More Backing for Robotics
Robottiautot siirtyvät liikenteen sekaan

Ruoholla toimiva ruohonleikkuri
Aibo-koira oppii sanoja
Robottikoiran seuraaja puhuu ja laulaa
Robotti tunnistamaan tunteet
Robottimehiläisten kehittäjä palkittiin
Robotti saa tuntoaistin
Robotti päihittää maisterin
Robotti huoltamaan avaruuskaukoputkea
Robotti ratkomaan ristisanoja
Käärmerobotista on moneen
Robotti löysi elottamasta elämää
Robottipari vahtii sinua
Robotti kloonaa itsensä
Robotit oppivat tiimityön
Robotti istuttaa hampaita
Robotti sieppaa nopean pallon
Humanoidista tulee toimistoapulainen
Japanissa pelaavat myös robotit
Tämä mannekiini ei karta äärioloja

Maanviljely
Video clips gallery
Maatalouden rakennekehitys etenee - vuonna 2012 enää 55 000 tilaa
Strawberry harvesting robots
Appalachian Fruit Research Station
Demeter
UIUC Agricultural Engineering Faculty and Staff
onCampus

Siivousala
Robot cleaner comes to Ireland
Robomop
MikroBitti
Tekniikan Maailma
Robocleaner
robuGLASS
Siivotako itse vai hankkiako siivoaja?

Palveluala
Fujitsun asiakaslehti
Lähtöselvitysautomaatti
Itse itseään palvellen
Robotit vaappuvat palvelutiskeille

Terveydenhoitoala
Sairaanhoitajien palkkausta parannettava
Ulkosuomalaisissa jopa 6 000 hoitoalan ammattilaista
Suomalaishoitajia houkutellaan takaisin Ruotsista
Hoitajat pakenevat maailmalle
Työikäisiä lääkäreitä Suomessa yli 17 000
Hoitajat pakenevat joukolla
Sairaalan ohjausmallit: potilas kannattavaksi
Lääkärien työaikaa haaskaantuu
Bakteerit häätävät hammaspeikon
Hammassuojaa teestä
Tahna korvaa hammaspaikat
Rokote hampaiden reikiintymiseen
Burkina Fasossa yksi lääkäri hoitaa keskimäärin 22 500 ihmistä.
Bangkok Pattaya sairaala
Norjassa aiotaan kieltää hoitajarekrytointi köyhistä maista
EI hoitajia ULKOMAILTA!
Tienaa ANSIOSI mukaan!

Muu
Surffailua työaikana
Tiedemies tuotteliain nuorena
Itsepuhdistuva matto
Koulutettu väki valuu keskuksiin
Transistorit järjestivät itse itsensä radioksi
Bakteeri pyykkää puolestasi
Radiosiru lyhentää kassajonoa
Kauko-ohjatut liikennemerkit tehokkaita
Paperiton tosite/tiliote
Selattavia lehtiä verkkoon
Metron automatisointi
Autonomous Vehicles
Grand Challenge
Uponor No-Dig
Robotit voivat korvata 3,5 miljoonan työt Japanissa
Fotokatalyysi
RFID
Foodconsult machine
Posti aikoo panna koko maan laatikot ryhmiin ensi keväänä
Poliisin valvontakamerat reagoivat riitelyyn
Postin kerrostalojakeluun pohditaan muutoksia