Viranomaisten suhtautuminen ulkomaalaisiin

% vastaajista	Poliisit	Työvoima- viranomaiset	Opettajat	Sosiaali- työntekijät	Hoitajat
kansalaisuus	Vastaukset myönteisiä tai neutraaleja
Norjalaiset	96	97	98	98	98
Englantilaiset	95	97	97	98	98
Tanskalaiset	96	96	98	97	96
Ruotsalaiset	94	96	97	96	96
Japanilaiset	92	95	96	96	96
Saksalaiset	92	94	96	95	91
Kiinalaiset	73	88	89	92	88
Inkeriläiset	66	90	92	93	88
Intialaiset	68	87	90	90	84
Chileläiset	70	86	90	90	80
Virolaiset	63	86	91	87	82
Vietnamilaiset	59	83	88	88	80
Kenialaiset	55	78	84	86	75
Turkkilaiset	39	69	72	70	61
Kurdit	36	68	75	74	57
Venäläiset	33	70	69	71	58
Somalialaiset	28	65	71	69	53
Marokkolaiset	28	65	68	68	56
Lähde: Pirkko Pitkänen, Tampereen yliopisto					ML/HS

"Turvapaikkamenettelyn väärinkäyttö on aivan liian helppoa", totesi tutkimukseen vastannut rajavartija.

Yksi poliisi kirjoitti, että Suomeen tulee liikaa yhtä kansallisuutta eli somaleja. He pääsevät Suomeen ja saavat luvat liian helposti. "Määräyksiä, lakia ja maasta poistamista on parannettava."

Vastaajilta kysyttiin, keitä Suomeen saisi tulla. He ottaisivat "tuttuja ja turvallisia" eli valkoihoisia, länsieurooppalaisia, kristittyjä, korkeasti koulutettuja ja hyvin toimeentulevia.

Lähde: Helsingin Sanomat - Kotimaa 8.4.2006

Viranomaiset suhtautuvat aiempaa myönteisemmin ulkomaalaisiin
Viranomaisten asenteet ulkomaalaisia kohtaan entistä myönteisempiä

---

Sisäministeri Kari Rajamäki tunnetaan touhukkaana miehenä, joka uskaltaa puhua suoraan maahanmuuton uhista.

"Suomi ei saa antaa sellaisia signaaleja, että täältä olisi houkuttelevaa hakea turvapaikkaa pitkien käsittelyaikojen ja hyvän sosiaaliturvan vuoksi. Pakolaispolitiikasta pitää puhua sydämellä, mutta ei sinisin silmin." (Kesäkuu 2003)

"Päällekkäisyyksien poistamiseksi ja asioiden käsittelyn nopeuttamiseksi turvapaikanhakijoiden vastaanotto tulisi siirtää kansainvälisten mallien mukaan työministeriön hallinnonalalta sisäasiainhallintoon." (Marraskuu 2003)

"Maahanmuuttopaine kehitysmaista läntisiin teollisuusmaihin on kova ja etsii jatkuvasti uusia muotoja. Eräs sen ilmentymä on lasten käyttäminen välineenä pyrittäessä parempiin olosuhteisiin. Puhutaan nk. ankkurilapsista, joiden avulla lasten vanhemmat pyrkivät hankkimaan koko perheelle oleskeluluvat jostakin länsimaasta." (Maaliskuu 2004)

"Turvapaikkajärjestelmän tarkoitushan on antaa kansainvälistä suojelua vainotuille ihmisille. Vainottujen sijasta Suomeen tulee valitettavasti pääosin aivan toisenlaisia hakijoita. Näistä turvapaikanhakijoista voi käyttää termiä turvapaikkashoppailijat." (Helmikuu 2005)

"Rikollisjärjestöt ja ihmissalakuljettajat käyttävät turvapaikkaprosessia hyväkseen." (Marraskuu 2005)

"Turvapaikkamenettelyn erittäin laaja väärinkäyttö on EU:ssa suurin yksittäinen maahanmuuttopoliittinen ongelma tällä hetkellä. Perusteettomaan turvapaikan hakemiseen ei tule liittää täysimääräistä toimeentulotukea, jolla on merkittävä vetovaikutus." (Marraskuu 2005)

"Turvapaikkajärjestelmä ei voi toimia työvoimapoliittisen maahanmuuton kanavana eikä aktiivinen maahanmuuttopolitiikka voi tarkoittaa turvapaikkajärjestelmän väärinkäytösten hyväksymistä." (Joulukuu 2005)

"Erittäin tervetulleesta ulkomaisesta työvoimasta puhutaan samaan hengenvetoon kuin laittomista maahanmuuttajista." (Maaliskuu 2006)

Runsas vuosi sitten Rajamäki väitti, että Suomen tarjoamat hyvät päivärahat houkuttelevat muiden maiden hylkäämiä turvapaikanhakijoita. Hän kutsui näitä maahantulijoita turvapaikkashoppalijoiksi.

Vielä maaliskuussa vihreiden puheenjohtaja Tarja Cronberg muisti syyttää sisäministeriä siitä, että puheet turvapaikkashoppailusta leimaavat ulkomaalaisia.

Entä ne ankkurilapset?

Heistä Rajamäki puhui jo kaksi vuotta sitten turvapaikkashoppailijoiden veroisena ongelmana. Hän tarkoitti lapsia, jotka saapuvat yksin ja usein laittomasti johonkin Euroopan maahan ja pyytävät turvapaikkaa. Lasten muualla asuvat vanhemmat hakevat sitten perheen yhdistämistä päästäkseen Schengen-alueelle. Sisäministerin mielestä tämä on maahantulosäännösten kiertämistä.

Tälläisten puheiden takia esimerkiksi Amnestyn Suomen-osaston toiminnanjohtaja Frank Johansson on arvioinut sisäministeriön linjaukset Suomen tämän hetken hankalimmaksi ihmisoikeuskysymykseksi. “Sisäministeri Rajamäki, ihmisoikeuksien alamäki”, Johansson sivalsi taannoin Kotimaa-lehden haastattelussa.

Pakolaisneuvonnan tiedottaja Reetta Helander on katsonut Rajamäen puheiden luoneen alustaa jopa rasismille.

Marraskuussa oman puolueen nuorisojärjestön Demarinuorten puheenjohtaja Petteri Oksa vaati Rajamäkeä joko eroamaan tai muuttamaan turvapaikanhakijoita koskevia näkemyksiään.

Rajamäki vastaa syytöksiin? Tyynesti puhumalla turvallisuudesta, turvallisuudesta ja turvallisuudesta.
“Eurooppalaisessa turvallisuus ympäristössä on vakavia uhkia, ja niistä on uskallettava puhua”, hän sanoo. “Ei ole mikään ratkaisu pitää ovet auki, mutta silmät kiinni.”

Hänen mielestään turvapaikkamenettelyn väärinkäyttö on EU:n maahanmuuttopoliittinen ongelma, johon on puututtava juuri siksi, ettei rasismi saisi sytykettä.
“Eikö ulkomaalaisvastaisuutta lietso juuri se, jos kansalaiset eivät voi luottaa turvapaikkajärjestelmän toimivuuteen ja jos heille syntyy sellainen vaikutelma, että Suomeen halutaan vain sosiaalietuuksien takia?”

Rajamäen mielestä ankkurilapset ovat vakava lastensuojelullinen ongelma, koska tapauksiin miltei aina liittyy vähintäänkin ihmissalakuljetusta.
“Me täällä voimme vain laittaa laastareita. Paras lääke olisi, jos EU voisi auttaa tilannetta lähtömaissa. Mutta eivät laastarointi ja syihin pureutuminen ole toistensa vaihtoehtoja. Molempia tarvitaan”.

Mutta huolissaan Rajamäki on myös maahan jäävien muuttajien kotouttamisesta. Siinä monet maat ovat hänestä epäonnistuneet pahasti.
“Lontoon terroristit olivat toisen polven siirtolaisia. Ja Kannattaa muistaa myös Ranskan viimesyksyiset lähiömellakat.”

Yhdestä asiasta sekä Rajamäki että hänen arvostelijansa ovat yhtä mieltä: Eurooppa tarvitsee kipeästi yhteistä maahanmuuttaja- ja turvapaikkapolitiikkaa.

Viime vuonna EU:n alueelle tuli arviolta puoli miljoonaa laitonta maahanmuuttajaa. Osa pysyy maan alla, mutta osa hakee turvapaikkaa, oli siihen perusteita tai ei.
Rajamäki haluaa yhteistä politiikkaa, koska nyt eri maissa on erilaiset turvapaikkaperusteet ja turvapaikanhakijat vaeltavat maasta toiseen, kokeilemaan kepillä jäätä. Suomesta turvapaikkaa haki viime vuonna neljätuhatta henkeä; heistä melkein 1 400 katosi kesken hakuprosessin.
“He häviävät jonnekin Schengen-alueelle. Näihin hakijoihin voi liittyä myös laitonta työntekoa, kansainvälistä rikollisuutta, ihmiskauppaa”, Rajamäki listaa.

Noin 70 prosenttia turvapaikanhakijoista saapuu Suomeen ilman passia, ja henkilöyttä on usein mahdoton varmistaa.
“Yhtä lailla kuin on Schengen-tietojärjestelmä, pitäsi olla yhteinen eurooppalainen turvapaikanhakuun liittyvä tietojärjestelmä”, Rajamäki pohtii.
Jotain jo nyt on käytössä: Eurodac-niminen rekisteri, johon tallennetaan turvapaikanhakijoiden ja luvattomasti rajan ylittäneiden sormenjäljet.

Sitten Rajamäki ryhtyy mainostamaan sitä, kuinka Suomi voisi viedä muihinkin EU-maihin omia hyviä käytäntöjään kuten poliisin, tullin ja rajavartioston sujuvaa yhteistyötä.

Hänen erityinen lempilapsensa on Itämeren maiden yhteinen järjestäytynyttä rikollisuutta, ihmiskauppaa ja –salakuljetusta torjuva Baltic Sea Task Force, jonka puheenjohtajana Suomi paraikaa on.
“Se voisi olla malli myös välimeren maille”, hän uskoo. Asia on taatusti esillä Suomen puheenjohtajakaudella.

Lähde: Helsingin Sanomat - Sunnuntai 23.4.2006

Kommentit: Sisäministeri Rajamäki oikeassa

Rajamäki puolusti kielenkäyttöään
Baltic Sea Task Force
Maahanmuuttopolitiikan valmistelun päävastuu sisäasiainministeriölle
Maahanmuuttostrategiaa valmistelleen työryhmän esitykset hyvä pohja jatkovalmistelulle
Ulkomaalaisvirasto tutkii Ruandasta tulleen tekemisiä
Hallinto-oikeudet: Supon kanta vaikuttanut liikaa oleskelulupapäätösiin

---

Maahanmuuttopolitiikka

Avoimempaa maahanmuuttopolitiikkaa perustellaan uhkaavalla työvoimapulalla. Puuttumatta siihen miten todellinen uhka tulevaisuuden työvoimapula on, haluaisin herättää keskustelua siitä minkälaista maahanmuuttopolitiikan tulisi olla. Tulevaan työvoimapulaan Suomen poliittinen eliitti joka tapauksessa uskoo lähes yksimielisesti.

Muutamia mieleeni tulevia kysymyksiä ja ehdotuksia:

Pitäisikö maahanmuuttoa hillitä niistä maista ja kulttuureista joista tulleilla maahanmuuttajilla on ongelmia sopeutumisessa länsimaiseen yhteiskuntaan ja suosia niitä ryhmiä joiden sopeutuminen on sujunut paremmin? Tulevatko tietyt ryhmät muodostamaan pikemminkin kustannuksen hyvinvointivaltiolle kuin rahoituslähteen? Ja jos vielä pitemmälle mennään, tulevatko tietyt ryhmät muodostamaan suoranaisen uhan länsimaisten yhteiskuntien yhtenäisyydelle ja turvallisuudelle?

Useilla tärkeillä aloillahan valitetaan jo nyt, korkeahkon työttömyydenkin oloissa, vallitsevan pahan työvoimapulan. Koulutettuja ammattilaisia kaivataan. Pitäisikö Suomen siis (tai laajemmin ajateltuna EU:n) ottaa käyttöön mm. Kanadan ja Australian käyttämä pisteytysjärjestelmä (huomioidaan mm. koulutus, kielitaito, ikä, perhesiteet yms.) maahanmuuttajien valikoimiseksi?

Kun puhutaan isompien yritysten korkeakoulutetusta työvoimasta, miksi ylipäänsä valtion pitäisi olla mukana hankkimassa heitä Suomeen? Mielestäni valtio voisi pikemminkin helpottaa työlupien saamista, jotta yritysten olisi helpompi rekrytoida suoraan tarvitsemansa osaajat. mm. Työlupien saamisen hankaluus on johtanut siihen että suomalaisissa yliopistoissa suomalaisten veronmaksajien rahoilla koulutetut ulkomaalaiset lähtevät muualle töihin heti valmistuttuaan. Tämä on silkkaa tuhlausta.

Mikäli Suomi päättää keskittyä pelkästään maahanmuuttajien lukumäärään, tulisiko kouluttamattoman väestön työllistämiseksi esim. laskea minimipalkkoja, työnantajamaksuja tai alentaa pienituloisten tuloverotusta? USA:han on onnistunut työllistämään valtavan määrän kouluttamattomia meksikolaissiirtolaisia. EU:ssa taas kouluttamattomien maahanmuuttajien työllisyysaste on hyvin alhainen.

Tulisiko Suomen laskea korkeatuloisten verotusta ns. huippuosaajien houkuttelemiseksi? Suomessahan ylempien toimihenkilöiden palkat ovat muita vastaavan elintason maita alhaisempia. Työväestön palkat ovat vastaavasti korkeampia. Tähän lätkäistään sitten päälle korkea marginaalivero. Ongelma ei ole pelkästään näiden ulkomaalaisten huippuosaajien saamisen vaikeutuminen, vaan myös suomalaisten korkeakoulutettujen kiihtyvä muuttovirta ulkomaille.

Pitäisikö Suomen panostaa kansalaistensa englannin kielen taitoon nykyistä enemmän, esim. ruotsin kielen kustannuksella? Näin ulkomaalaisten kommunikointi suomalaisten kanssa, ja sitä kautta sopeutuminen helpottuisi.

Usein myös sanotaan että maahanmuuttajien toivelistalla Suomi ei ole kärkisijoilla kielen vaikeuden ja ihmisten sisäänpäinkääntyneisyyden johdosta, ja tämän vuoksi Suomella ei olisi edellytyksiä valikoida maahanmuuttajia. Tämän logiikan mukaan Suomeen tulisi vain maahanmuuttajien pohjasakka. Olisiko Suomen tästä johtuen pyrittävä pitämään maahanmuutto uhkaavasta työvoimapulasta huolimatta tiukoissa rajoissa?

Pitäisikö maahanmuuttopolitiikassa ottaa käyttöön sukupuolikiintiöt? Useinhan nimenomaan nuoret miehet ovat niitä pahimpia ongelmien aiheuttajia. Eräs väitetty syy näihin ongelmiin on ikärakenteeltaan nuorten maahanmuuttajayhteisöjen miesvaltaisuus, kuten myös se että sukupuolten välinen kanssakäyminen saattaa näissä yhteisöissä olla tiukasti rajoitettua. Olivatko Ranskankin mellakatkin pohjimmiltaan vain tästä epäsymmetriasta aiheutuneita testosteronipurkauksia? Sukupuolikiintiöt saattaisivat myös vähentää maahanmuuton vastustusta nuorten miesten keskuudessa. Minun mielestäni ei ole mitään ihmeellistä, ainakaan evoluutiopsykologisesti, siinä että etenkin syrjäytyneet ja yksinäiset nuoret miehet tuntevat naisia vähemmän sympatiaa sukupuolirakenteeltaan epätasapainoista maahanpyrkijöiden joukkoa kohtaan.

Lähde: Näkökulma

Muslimimies saa laiskotella
Nainen lääkäriksi kaafir maassa