Väestönkasvu kehitysmaiden iso ongelma

Mediassa on otettu vahvasti kantaa Suomen kehitysavun nostamiseksi 0,7 prosenttiin bruttokansantuotteestamme. Kehitysapua lisää vaativilta on jäänyt kuitenkin huomaamatta, että kehitysmaiden köyhyyden ja nälän todellinen syy on hallitsematon väestönkasvu.

Hyvä esimerkki on Tansania, joka Suomen antaman kehitysavun tärkein kohde Afrikassa. Maan väkiluku on kasvanut vuosina 1978-2005 17,6 miljoonasta 36,8 miljoonaan.

Tansanian ja muiden kehitysmaiden osuus maailman 6,5 miljardin väestöstä onkin nykyisin noin 80 prosenttia. Vastaavasti koko maailman ihmismäärän kasvu tällä hetkellä on 74 miljoonaa ihmistä vuodessa.

Hallitsematon väestönkasvu on kuolleeksi vaiettu ongelma. Kukaan Euroopan poliitikoista ei uskalla nostaa esille asiaa, jonka heijastumia kaikki nykyiset globaalit ongelmat ovat.

Bioresurssien riittämättömyys ja siihen liittyvä ruoan ja puhtaan veden puute, erilaiset ympäristötuhot ja ilmakehämme muutostilat ovat asioita, jotka liittyvät olennaisesti liialliseen väestönkasvuun.

Erilaisten kansalaisjärjestöjen maailmanparantajat ja moralistit eivät edes suostu ongelmaa näkemään. Esimerkiksi Stakesin Regina Montell (HS 2.3.) ei maininnut sanaakaan maailman liiallisesta väestönkasvusta Suomen kehitysyhteistyön tavoitteita käsitelleessä kirjoituksessaan.

Kehitysavun idea on kaunis ja humanitäärinen, mutta todellisuudessa kehitysapu toimii maailman nälkäongelman ratkaisussa samalla tavoin kuin bensiinin käyttö tulipalon sammuttamisessa. Se vain pahentaa ongelmaa.

Kaikki kehitysmaihin kohdennettava ylimääräinen resurssi lisää väestönkasvua. Näin joudutaan auttamisen noidankehään, jonka seurauksena ongelmat vain pahenevat.

Kuvaava esimerkki Mhairi Gibsonin ja Ruth Macen tutkimus Afrikasta. Nature-lehden äskettäin julkaisemassa tutkimuksessa selvitettiin, miten vesijohdon saaminen vaikuttaa etiopialaiskylien elämään. Tutkimus kattoi lähes 2 000 perhettä.

Tutkimuskohteena olivat vesijohdolliset kylät ja vastaavasti kylät, joihin vesijohtoa ei ollut rakennettu. Ilmeni, että puhtaampi vesi puolitti vesijohtokylien lapsikuolleisuuden. Samaan aikaan syntyvyys kuitenkin jopa kolminkertaistui. Tutkijoiden mukaan vesijohtokylien lapset osoittautuivat aliravitummiksi kuin muut, sillä niukka ruoka täytyi jakaa useampiin suihin.

Suomen kehitysapu on nykyään 0,42 prosenttia bruttokansantuotteestamme. Se on hyvää eurooppalaista keskitasoa, eikä ole mitään syytä lisätä sitä.

Maamme ylimmän johdon idealistisista linjauksista huolimatta nykyinen rahana annettava kehitysapu ei suinkaan vähennä kärsimystä ja nälkää. Itse asiassa se vain pahentaa kehitysmaiden ongelmia lisäämällä väestönkasvua ohi ympäristön kantokyvyn kriittisen pisteen.

Auvo Hannu
Lähde: Helsingin Sanomat - Mielipide 10.3.2006

Kommentteja:
Anniinan päiväkirja
Auvo Hannu on oikeassa
Kehitysavulla voi pienentää väestönkasvun uhkaa

Väestö - v.1950 : v.2000 : v. 2050
Niger - 2,481,525 : 10,173,661 : 27,749,955
Mali - 3,687,654 : 10,665,383 : 32,465,025
Somalia - 2,437,932 : 7,253,137 : 25,499,605
Uganda - 5,521,758 : 23,248,553 : 132,699,173
Suomi - 4,008,900 : 5,168,595 : 4,819,615

Afrikan väestö
1950: 227,332,997
2000: 796,598,429
2050: 1,937,368,460

Euroopan väestö
1950: 546,415,793
2000: 729,966,641
2050: 650,007,226

Lähde: GeoHive

Ylikansoitus - Uhka Elämälle!
Estimated world population by continents, 1800 - 1950
YK ennustaa ennen näkemätöntä siirtolaisuutta länteen : 2

---

Suomalainen työ voisi olla kehitysapua

Suomalaisille työ on perinteinen arvo. Arvojohtajaksi julistautui myös presidentti Tarja Halonen virkaanastujaispuheessaan. Hän edellyttää, että Suomi – kansainvälisen häpeän välttääkseen – nostaisi vuoteen 2010 mennessä kehitysyhteismäärärahojen osuuden 0,7 prosenttiin bruttokansantuotteesta.

Ajatus on kaunis. Se ansainnee kuitenkin hieman lähempää tarkastelua. Voisimmeko kehitysapuna toimittaa ensisijaisesti suomalaista työtä ja osaamista?

Valtionvelkaamme on lähes 60 miljardia euroa. Työllisiä on Suomessa noin 2 395 000 ja työttömiä 220 000.

Tälle vuodelle budjetoitu Suomen kehitysavun määrä on 669 miljoonaa euroa. Se on 0,42 prosenttia bruttokansantuotteesta. Vuonna 2003 suomalaisen palkansaajan keskimääräiset vuositulot olivat 20 131 euroa ja siitä maksettu vero 3 554 euroa.

Tarvitaan lähes 190 000 keskivertosuomalaisen koko ansiotulon verotuotto avustamaan vähäosaisempia muualla maailmassa.

Jos kehitysyhteistyömäärärahojen määrä korotettaisiin 0,7 prosenttiin, olisi summa 1 115 miljoonaa euroa vuodessa – yli 210 euroa jokaista suomalaista kohti – ja se vastaisi yli 313 000 keskivertosuomalaisen ansiotulon verotuottoa.

Jos palkan sivukuluiksi oletetaan 50 prosenttia, voitaisiin nykyisen kehitysavun määrällä teoriassa työllistää yli 22 000 suomalaista. Jos 0,7 prosentin tavoite saavutettaisiin, lähes 37 000 saisi työpaikan.

Miten kyseinen summa voitaisiin muuttaa suomalaiseksi työksi? Meillä olisi paljon annettavaa koulutuksen, terveydenhuollon, ympäristöosaamisen ja infran sektoreilla.

Tutkimukseen, tuotekehitykseen ja innovaatiohin tulisi satsata. Kehitysyhteistyö tarjoaisi vientimahdollisuuksia suomalaiselle osaamiselle sekä opettavaisia kokemuksia, kontakteja ja työtehtäviä eri alojen opiskelijoille ja ammattilaisille. Se parantaisi kilpailukykyämme ja helpottaisi työllisyystilannettamme.

Vain tekemisen kautta oppiminen, perehdytys ja paikallisten oma vastuunotto luovat jatkumon, jolla saavutetaan pysyviä tuloksia.

Kehitysyhteistyö muotoutuisi avustamisesta yhteistyöksi – investoinniksi tulevaisuuteen – ja kohdemaasta tulisi tulevaisuuden potentiaalinen kumppani. Syntyisi aito win-win –tilanne, molemmat osapuolet hyötyisivät.

Suomalaisilla on onnistuneesta kehitysavusta hyviä kokemuksia. Afrikassa toteutetut vesihuoltoprojektit, joiden toteutumiseen presidentti Ahtisaarikin aikoinaan osaltaan myötävaikutti, ovat sellaisia. Periaatteena oli viedä osaamista kohdemaahan ja varmistaa paikan päällä, että muutos myös jalkautettiin kunnolla.

Todellista edistystä ja kehittymistä ei saavuteta “viemällä kalaa”, vaan “opettamalla kalastamaan”.

Nyt on aika muuttaa ajattelutapaa, kääriä hihat ja tarttua toimeen – toimittaa suomalaista kehitysapua - kohdemaan tarpeiden mukaisesti, suunitelmallisesti, tehokkaasti ja vastuullisesti. Samalla edistämme ja arvostamme suomalaista työtä ja antamamme kehitysapu on jotakin arvokkaampaa kuin pelkkä raha.

Pirjo Kemppi-Virtanen dipl. ins.
Lähde: Helsingin Sanomat - Mielipide 29.3.2006

---

Aukko suomalaisten sivistyksessä

4.7.2007 10:26

YK:n teettämä pohjoismainen kyselytutkimus paljastaa aukon suomalaisten sivistyksessä.

Suomalaiset arvioivat kehitysmaiden asukkaiden olot huomattavasti todellisuutta kurjemmiksi.

Suomalaiset arvioivat kehitysmaiden olot huomattavasti kurjemmiksi kuin ne todellisuudessa ovat. Esimerkiksi kehitysmaiden koulutustaso ja elinikäennuste aliarvioidaan.

Suurin osa suomalaisista arvelee, että kehitysmaiden asukkaat elävät korkeintaan 59-vuotiaiksi, kun todellinen elinajan odote on 65 vuotta. Lukutaitoisia aikuisia arvioidaan olevan korkeintaan 30 prosenttia kehitysmaiden aikuisväestöstä, kun todellinen luku on 78,9 prosenttia.

Vain kahdeksan prosenttia tutkimukseen vastanneista tiesi, että peräti 80 prosentilla kehitysmaiden asukkaista on puhdasta vettä saatavilla. Suurin osa lapsista pääsee kouluun, jonne vastaajat arvelivat enintään joka toisen lapsen pääsevän.

Vietnamilaiset tietävät paremmin

Vain joka kuudes vastaaja uskoo, että maailman köyhyys saadaan YK:n tavoitteen mukaisesti puolitettua vuoteen 2015 mennessä. YK uskoo tavoitteensa toteutuvan.

Kyselyn tulokset olivat samankaltaisia muissakin Pohjoismaissa. Kysely tehtiin vertailun vuoksi myös Vietnamissa, jossa kehitysmaatietämys on selvästi tarkempaa.

Tiedottaja Pasi Rajala YK:n kehitysohjelma UNDP:stä totesi, että useimmat tavoitteet kehitysmaiden olojen kohentamiseksi ovat edelleen saavuttamatta. Esimerkiksi lapsikuolleisuuden ja vakavien sairauksien kitkeminen vaatii vielä paljon työtä.

Propagandan uhrit?
Apua kankkulan kaivoon?
Kenialainen taloustieteilijä rukoilee länsimaita lopettamaan kehitysavun
Kaikki valehtelevat Afrikasta
Agitaatio

---

Katso video:
Miksi Afrikka ei kehity?

Lisätietoa:
Itsenäistyminen ei ole poistanut Afrikan ongelmia
Suomen suhtautuminen kehitysapuun hävettää
Kehitysapurahat pakkoveron luontoisia
Presidentin palkkiosta osa kehitysapuun
Hedelmällisyys hiviä isompi uhka Afrikalle
Puhdas vesi pahensi aliravitsemusta Etiopiassa
Kehitysyhteistyö ja sen tavoitteet
Miten kehitysvaroja tulisi kohdentaa
KEHITYSAPU TÄYSREMONTTIIN
Afrikan väestönkasvu 1970-2020
POPULATION GROWTH “BIGGER THREAT THAN CLIMATE CHANGE”
Over Population
Liikakansoitus
Negative Population Growth
Maailman väestönkasvu talttumassa
Väkiluku kasvaa
Kolme neljäsosaa maailman ihmisistä asuu kehitysmaissa
Maailman taustat
Uhanalaiset lajit
Uhanalaisuusluokitus
Uhkat ja suojelu
Rainforest Alliance
World Rainforest Information Portal
Rainforest Action Network
William Easterly
Valkoisen miehen taakka
"Kehitysapua pitää siivota"
"Raha ei pelasta kehitysmaita"
Africa Food Crisis
Eurooppa ja Afrikka pohtivat laittoman siirtolaisuuden ongelmia Marokossa
"For God's Sake, Please Stop the Aid!"
AFRIKAN VäESTöNKASVU SUUREMPI UHKA KUIN AIDS
Kuinka rahaa riittää jaettavaksi kehitysapuun?
Gapminder
HS: Viidesosa hätä- ja kehitysavusta jää Suomeen
Sodat maksaneet Afrikalle kehitysavun verran
Bono ja Geldof ovat lisänneet köyhyyttä Afrikassa?
Tanskalaiset nuivia oman maan köyhille
Afrikan tartuttava itse ongelmiinsa
Low IQs are Africa's curse, says lecturer
Africa's Population "Emergency"
The Magnitude Of Population Growth And Its Consequences
Population Explosion Threatens to Trap Africa in Cycle of Poverty
Mitä Afrikalle pitäisi tehdä?
Wahlroos löi kehitysapua globalisaatiolla päähän